sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Ihmetyksen aiheita !



Ensin se oli Ilta-Sanomissa. Sitten siitä poiki Enbuske, Veitola & Salminen keskustelu- ohjelman haastattelu. Sen osuuden hoiti Enbuske.

Kyse oli, kun perussuomalaisten kansanedustajan avustaja, Terhi Kiemunki oli facebook sivuillaan ihmetellyt ”muslimi penskan” virpomista.

1. Eikö muslimi tiennyt, että se liittyy uskonnolliseen rituaaliin, siis kristinuskoon. Vai onko muslimeilla jokin rituaali samana päivänä ?
2. Enbuske väitti penskaa rumaksi haukkumasanaksi.
3. Varsinkin kun sen yhdistää sanaan muslimi. Onko muslimikin haukkumasana ?

Siinä sitten Kiemunki kiemurteli yrittäen selittää ihmetystään. Siis Kiemunki oli ihan kusessa vastaan toimittaja Enbuske, joka intti ja intti, ja pisti toisen ihan matalaksi ja vaati anteeksi-pyyntöjä rumasta haukkumasanasta.

Nauttikohan Enbuske siitä, että sai toisen nöyryytettyä ja julkisesti nujerrettua ?

Luulisi Enbusken olevan sen verran kouluja käynyt, että tietää sanan penska olevan synonyymi sanalle lapsi, eikä haukkumasana. Synonyymeja on mm. pentu, mukula, kakara, kersa, nulikka ja penska.
On niitä vielä paljon muitakin. Tähän kohtaan voisi sanoa, että KVG.

Käsittääkseni kotimaassamme on sanan vapaus. Some kaivaa kaiken paskan sieltä, mistä ikinä sen vaan voi löytää ja tekee siitä uutisen.

No, entäs sitten naiselle sanottu esimerkiksi ”vitun huora” ? (Kumpi on pahempi "muslimi penska" vai "vitun huora" ?)
Onko kukaan kuullut tai lukenut siitä uutisissa. EI ! 
Paitsi, jos se sanotaan jollekin kuuluisalle henkilölle tai muslimille - EHKÄ ? 

Se kaiketi on sallittua sanoa kenelle tahansa naiselle. Se on kunnialoukkaus, se on rikos. 
Ja on niitä paljon muutakin nimityksiä mitä nainen saa kuulla.

No, ehkä Enbuske on kuitenkin niin hyvin läksynsä lukenut, että osaa sivistyneesti puhua. Elämänkoulun käyneet tavalliset duunarit  puhuvat puhekieltä ronskimmin, eikä se välttämättä tarkoita haukkumista.

Näin ne vihapuheet syntyy. 

Some oikein ruokkii hyväuskoisia naiiveja kansalaisia tuomalla esiin pienten ihmisten mielipiteet, varsinkin jos ne katsotaan negatiivisiksi. Ja niin ne yleensä halutaan tulkita. 
Mitä se hyödyttää uhkailla tavallisia ihmisiä ihmetyksineen ? 

Eikö kotimaassamme ole tärkeimpiäkin asioita, joita voisi tuoda julki, arvostella ja kyseenalaistaa.

Sodan jälkeen kasvaneena ja Helsingin Kallion kasvattina, sitä on todennäköisesti paksu-nahkaisempi, kuin nämä pumpulissa kasvaneet ihmiset nykypäivänä, joille motto on: 
mulle kaikki, nyt, heti !

Nykyään Suomi on kuin sillipurkki. 

Kaksi täysinäistä sillipurkkia, toinen kotimainen ja toinen ulkolainen, josta ulkomaisesta purkista yritetään tunkea kotimaiseen lisää sillejä, vaikka sinne ei mahdu. Mutta auttaa täytyy vaikka resurssit ei riitä. Tästä on jo järki kaukana. Mihin ihmisten realiteetit on kadonnut, vai onko niitä koskaan ollutkaan ?

Äitini aikoinaan sanoi, että sota syttyy joka 20:s vuosi, en tiedä miksi. 
Nyt on ollut jo 70 vuotta rauhan aikaa. Joskus pistää miettimään, että ehkä olisi ollut hyväksi, jos vaikka joku rähinä olisi, jotta ymmärrettäisiin antaa arvoa vähällekin, eikä ahneus pääsisi valloilleen. 

Oikeasti sitä kyllä on kiitollinen, että on saanut elää rauhassa, varsinkin kun näkee maailman pahuuden,ahneuden, itsekkyyden ja ihmisten hädän sodan jaloissa, jotka eivät edes tiedä mitä on rauha.

Nämä ovat osa minun ihmetyksen aiheitani. Saan ihmetellä mitä haluan. En tarvitse tähän muiden mielipiteitä, ne eivät ajatuksiani muuta. 



*******


lauantai 26. maaliskuuta 2016

Uusi tulokas !



Helmikuun lopulla 2016, tuli pojan perheeseen perheenlisäystä. Hauvavauva nimeltänsä Gini , noin 1 v.

Pikkuinen teki pitkän lentomatkan, Romaniasta asti, uuteen kotiin tänne Suomeen ! 
Uudessa kodissa oli odottamassa toinen karvakorva, yhdeksän vuotias Tinka. - Vanha rouva jo. Sekä kaksi pojanviikaria, isännän ja emännän lisäksi.

Tinka onkin ollut vähän vaisu meidän (pojan) Taran,10 v. collie, poismenon jälkeen, viime kesästä lähtien. Liekö tuntenut itsensä vähän yksinäiseksi. Ja tietysti ikäkin jo painaa.

Hyvin tulivat juttuun keskenään, Tinka ja Gini, voisivat melkein olla äiti ja tytär ;)

Kävimme tyttärentyttärien kanssa katsomasa uutta tulokasta. Ja voi, että hän oli suloinen. Tytöt olivat ihan myytyjä, he kun haluaisivat myöskin koiran. Joutuvat kyllä nyt tyytymään enon koiriin.

Gini on musta, rinnus ja tassut ovat valkoisia. Ja niin hellyydenkipeä. Ymmärtäähän sen kun on joutunut olemaan tarha oloissa siellä Romaniassa ja nyt on päässyt hyvään kotiin, jossa on ruokaa, suojaa ja rakkautta. 

Ja kaikkea muutakin ihmeellisyyksiä, niin kuin esimerkiksi sellainen taulu jossa liikkuu
kuvia ja ääntäkin lähtee.



"Isäntä vei minut koirapuistoon ! Voi kun oli hauskaa hepuloida ja ottaa pika startit. Vanha rouva Tinka ei pysynyt vauhdissa ollenkaan mukana. Isäntä yritti opettaa tulemaan luokse, mutta en millään malttanut opetella tottelemaan käskyjä kun oli niin kivaa."





"Minäkin tulin Romaniasta, 2015 kesällä. Olen Tinkan ja Ginin kaveri. Asun Valtsun kummitädin luona. Minulla on nyt paljon karvakorva kavereita. Meidän perheessä on Penni, myös Romaniasta ja Peppi, collie, vanha rouva myös."


Rosel on kuin Duracel-pupu. Nämä kaksi pentua Gini ja Rosel, ovat tuoneet vipinää perheisiin ja vieneet, ainakin mummin, sydämen.



 *******

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Psykologinen testi !






Ällistykseni oli suuri kun viikon poissaolon jälkeen huomasin parvekkeella olevan kynttiläni muodon muutoksen. Aurinko oli tehnyt tepposiaan !

Tämän kynttilän alkuperäinen muoto oli kartio. En ollut raaskinut sitä vielä polttaa.

Hetken mietin, että mitä ihmettä tälle nyt sitten tekisin. 
No, päätin laittaa siitä kuvan facebookiin otsikolla "Mun kynttilä". 

Se poiki sitten hauskan psykologisen testin: Mitä tässä näet ?

Ystäväni : Luulin että olit lasinpuhaltajaksi ruvennut ... ;)

Miniä : Tuonko maalaat harmaaksi ni on hieno koriste ! - En kyllä maalaa, ajattelin polttaa sen.

Serkkuni: Hieno, punainen joutsen. 

Minä : Miten ihmeessä näet siinä joutsenen. Minusta se on norsun pää ja kärsä.

Miniä : Joulutontun hatultahan se myös näyttää.

Mitähän vielä se ehtii poikimaan ? 

En ole psykologi, joten en todellakaan osaa sanoa mitä vastaukset kertovat sanojastaan.

Jotkut asiat/kuvat poikivat pitkänkin keskustelun.






No, mitä sitten tästä sanotte, eikös ole aika kaunis joutsen ?




*******






sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Eräs kasvutarina



Tunnen olevani viisas !

No just ! Nyt sitten jotkut aattelee, että kyllä sitä ollaan niin olevinaan kun oma kehu haisee. Ja luulee itsestään vaikka mitä.

Mutta, se on itselle sellainen AHAA-elämys kun huomaa, miten paljon elämä on antanut kokemuksia ja elämyksiä ja tietämystä. Se on omanlaistansa rikkautta.


Viisaus ei ole kirjasta oppittua, se on sitä miten osaat luovia tässä maailmassa ja ymmärtää elämää. Sanoisin, että se on sisään rakennettu.

Kirjaviisaus on eri asia, se on opiskeluista ja lukemisista saatua tietoa.

Kuten tiedon puutekkaan ei ole tyhmyyttä vaan kiinnostamattomuutta. Se korjaantuu ottamalla asioista selvää.

Itse asiassa en ole koskaan pitänyt itseäni penaalin terävinpänä kynänä. 
Koulussa en loistanut, koska se ei kiinnostanut. 

Kiinnostus oli vaan piirtämisessä. On tainnut haitata tuo luovuus, taiteellisella puolella, tuomasta esiin pään piileviä erinomaisuuksia. 

Mikä taas haittasi kouluttautumista taiteeseen. Silloin ei oikein ymmärrys ylttänyt siihen, että olisi pitänyt opiskella muutakin kuin piirtämistä, päästäkseen tavoitteeseensa.


Nuorena ja nättinä puuttui itsevarmuus ja ajatuksissa oli, että mitä muut ajattelee. Mutta ehkä se kuuluu siihen kasvamisprosessiin.

Nyt sitä on vaan henkisesti nuori.

Voi että mikä yhdistelmä olis ollut : nuori, nätti ja tämä viisaus mikä nyt on.


No, mistä tämä nyt sitten yhtäkkiä tuli esiin ?

Tyttärelläni on ollut suuria muutoksia elämässään ja jotkut niistä muistuttavat hätkähdyttävästi omia kokemuksia. 

Olemme puhuneet ja puhuneet, mielipiteitä on kysytty. En ole neuvojen antaja, mutta mielipiteitä olen tuonut esiin kun niitä on kysytty. Ja omista kokemuksista kertonut.

Näistä keskusteluista olen itsekin huomannut, miten paljon minulla on vielä annettavaa lapsilleni jos he haluavat vaihtaa ajatuksia. 

Tietenkin he itse päättävät mitä tekevät, mutta niinkuin aina, vanhemmat toivovat, etteivät he tekisi samoja virheitä kun mitä itse on tehnyt.


Toki ne virheet ovat omalta osaltaan muokanneet ihmistä siihen miksikä sitä on tullut.

Nuorempana ei olisi tullut mieleenkään ruveta kirjoittamaan blogia omasta itsestään, 
tietäen, että periaatteessa avautuu koko maailmalle. 
Varsinkin kun ei ole tarvetta huudella kauheesti omia asioita muille.

Ja kavereille, kun ei ole mitään tietoa mitä ajattelevat. Mutta onko sillä väliä ? - Ei.


Tässä iässä on vapauttavaa huomata, että mikään ei enää pahemmin haittaa. 
Ikää on sen verran, että on kanttia sanoa ja tehdä melkein mitä vain.


Ainoat haitat on ne kehon skrempat, joita yrittää peitellä.

Jos mokaa jossain, niin mitä sitten ? Sen voi aina heittää huumorin piikkiin. 


Parasta juuri onkin se, että huumorilla ja naurulla saa anteeksi paljon ja ihmiset on silloin suvaitsevampia. Ikään kuin sellainen pehmeä lasku, ei tarvitse olla niin turhan tärkeä.

Yksi asia minkä olen huomannut : 
Monasti nuoremmat henkilöt tekevät asiat vaikeimman kautta.
Kantapään kautta oppiminen on kyllä mieleenpainuvin keino, mutta turhan työläs.

Onko liiallinen koulutus tärvellyt talonpoikaisjärjen ?


En tarkoita tällä avautumisella nostaa itseäni mitenkään viisauden jumalattareksi, (on niitä paljon viisaampia ihmisiä kuin minä,) vaan ihmetellen hiljaa itsekseni omaa minuuttani.

Kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.





*******



perjantai 4. maaliskuuta 2016

OMG !




Mikä maa mikä valuutta ?

Nykyään ei tahdo oikein ymmärtää, mitä kieltä kirjoitetaan. Äidinkieli on vaihtunut ihan joksikin muuksi sekametelisopaksi.

Työelämässä ollessani, n. 20 vuotta sitten, rupesi tulemaan kirjainlyhenteitä varsinkin matkapuhelinten ja netin tehdessä tuloaan, ja varmaan monella muullakin alalla. 

Kirjainlyhenteitä oli vaikea muistaa mistä sanoista se muodostui, koska alkukirjaimet tulivat englanninkielisistä teknisistä sanoista.

Ja varsinkin mitä ne lyhenteet tarkoitti, ei hajuakaan.
Ne kun olivat jostain subergyberavaruudesta, jota oli vaikea sulattaa ihan heti. Ymmärrys puuttui asian ytimestä, oli se niin ihmeellistä taviksesta.

Mutta, että nyt, eläkkeellä ollessa, meneppä vaikka facebookin, jollekin kirpputorille - OMG !

Eihän siellä mitään ymmärrä, miten pitää toimia lyhenteiden viidakossa. 
On av:t, yv:t, yp:t, spk:t, mmm:t, ym. Kyllä on suomenkieli lyhentynyt !  

Ei niihin kirppis sivuille uskalla mitään kirjoittaa kun jo heti tulee, että ei tänne saa laittaa sitä tai tätä, vaan kansioon.
Tai sitten - kuvat kommenttien väliin,- jono, jono, jono. 
- Onks tässä mitään järkee ?

Ja sitten tekstiviestit.
Puolikkaita sanoja, kun ei jakseta kirjoitaa kun asiaa on niin paljon.

VHD”  (= voi härregyden då) !

Sitä vartenhan se puhelin on, että sillä S O I T E T A A N  ja kerrotaan asiat - siis kommunikoidaan.

Kun kysyt joltain nuorelta neuvoa, vastaus on yleensä: KVG

Onneksi on lapset, joilta voi mamma kysyä, että mitä mahtaa tarkoitaa mikin lyhenne. Ongelma on vaan se, että kun ei tahdo muistaa mitä ne tarkoittaa.


Puhelimesta vielä :

Useat pitävät puhelimen äänettömällä ! Onhan se kohtelias ele muita kohtaan, mutta !
- En huomannut kun oli äänettömällä. 
- Unohdin laittaa äänet päälle.

Mitäs sitten, jos on hätä tiedottaa jotain ja olis kiire saada yhteys  ? Kysynpähän vaan !


No, mutta on sitä muutakin ! 

Stalkkerit ei oikein ole minulle avautuneet sen paremmin kuin lobbaajatkaan. Uskoisin tietäväni mitä lie tarkoittavat, mutta mitä se on suomenkielellä ? 

Ei itse sanat kerro niiden tarkoitusta. Olisi paljon helpompaa kun puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä, niin että kaikki ymmärtäisivät.

Toisaalta, onhan se eräänlaista aivojumppaa miettiä ja yrittää kaivaa muistista, että mitähän se nyt sitten taas meinas ?

Onko se sitten niin hienoa kirjoittaa tollasta siansaksaa ? EVVK !

Kyllä ne muunmaanlaiset ovat oikeassa sanoessaan, että suomen kieli on vaikea oppia. Vaikka sitä on joskus osannut, niin taantumaa on tullut, vaikka äidinkieli onkin.

Mutta eikös kirjainlyhenteet ole kansainvälisiä, nehän tulee useimmiten englannin kielen sanoista ?


Löytyisköhän nykysuomenkielen kurssia työväenopistolta !

Ennen oltiin niin tarkkoja kieliopinkin suhteen, mutta nekin säännöt ovat löystyneet.

Täytyy varmaan ruveta bamlaamaan stadin slangia ja tsiigata kuis sit skulaa.

Siinä olis nykynuorille ihmettelemistä ;)




*******


tiistai 1. maaliskuuta 2016

Mistä tietää kevään tulevan ?




No, siitä tietenkin, että alkaa kauhea vimma sisustaa ja tuunata !

Tytär kyllä sanoo, että ainahan sä muutat kaikkea ! 
Täytyyhän sitä vähän vaihdella värejä sesongin mukaan, ettei olisi niin tylsää.

Koti on kyllä muuten mallillaan, mutta aina jotain pientä sitä pitää tehdä, jos ei omassa kodissa niin sitten toisten - aina joskus.

Kampaamo, jossa käyn on nimeltää Loisto ja siellä on ihanasti tuunattu ja laitettu rekvisiittaa, joka ei millään lailla liity kampauksiin. Vaan todellakin loistoon ! 

Sieltä sitten sain idean jos toisenkin.

Ei muuta kun maalikauppaan ostamaan spraymaalia ! Ja sitten vaan spreijaamaan.


Tämä kullan värinen pullo on viinipullo. Se käy hyvin vaikka yhden kukan maljakosta. 

Samoin hopean värinen maljakko, se on pienempi kuin edellinen. Sen löysin kirpputoriltaOikealla kuva alkuperäisestä maljakosta.

Yläkuvassa oleva torvimainen maljakko on itse asiassa Silja Linen drinkkilasi, jonka sai pitää ostaessa drinksun. Siinä oli Silja Linen logo, sen takia se sai hopeanvärisen peitteen.

Tällaisia pieniä juttuja on helppo ja nopea tuunata uuteen uskoon.


Sitten parvekkeen kimpuun !



Nämä pikkujakkarat ovat Anttilan tuotteita jotka menevät kasaan ja siten pieneen tilaan.
Vuosien myötä värit ovat jo vähän karisseet ja kaipasivat uutta käsittelyä.

Näin sain parvekkeenkin päivitettyä.





*******