Kaikkea sitä päässä liikkuu !

Moni ei varmaan tiedäkkään mitä kaikkea yksin elelevän päässä liikkuu. Siis kaikkien päässähän jotain liikkuu, mutta parisuhteissa elelevällä ei varmaan ole aikaa niin paljon kuin itsekseen olevalla.

Seniorin kovalevy on niin täynnä kaikkea menneestä nykyhetkeen ettei ole ihmekkään, että muisti vähitellen pätkii ja sitten tulee toistoja. Eihän sitä millään voi muistaa 60 vuoden takaisia kaikkia juttuja. Yhden päivän aikana sitä voi kertoa samaa tarinaa samalle henkilölle monta kertaa päivässä. Yleensä uhriksi joutuvat lapseni. Jälkikasvuni eivät hienostele, he sanovat heti tunnistaessaan tarinan, että olet jo kertonut sen. Ystävättären kanssa se menee näin :  "Joko mä kerroin … , vastaus melkein aina "Jo" tai "En mä muista".
Ymmärrystähän se vaatii kuulijalta! Ja kärsivällisyyttä !

Aamulla pedatessani sänkyä tuli mieleen, että 20 -30 vuotta sitten ihmiset olivat paljon pidättyväisempiä  tai sanoisinko "häveliäämpiä" omien asioidensa suhteen, kuin tänä päivänä. Parhaat ystävyksetkään eivät avautuneet samalla tavalla kuin nykyään. Eikä sairauksista puhuttu niin vapaasti. Varmaan johtui siitä, jos poti esimerkiksi masennusta tai loppuun palamista tai jotain muuta ,  jos joutui käymään psygologilla sanottiin , että hullu se on ! Selkää jos valitti oli laiska ja halus vaan lintsata, tai sitten oltiin muuten vaan ilkeitä. Tämä ilmeni työelämässä ! Silloin ei vielä tunnistettu ilmiötä työpaikka-kiusaamiseksi, tosin se oli vielä lievää verrattuna nykypäivään.
Myöhemmin tutustuin omakohtaisesti työpaikkakiusaukseen oikein kunnolla !

Mielestäni ihmiset olivat jo siitä ahdistuneita kun ei kehdattu puhua ja luultiin, tai minä ainakin, että olen jotenkin outolintu ja ainoa joka potee jotakin ja on yksin sen asian kanssa.
On helpottavaa kun sairaudesta voi puhua ja huomaa että voi saada vertaistukea sitä kautta. On niin monia harvinaisempiakin sairauksia joista ei oikein tahdo saada netistäkään tietoa, tarkoitan siis niitä potevia henkilöitä joiden kanssa asiasta voisi vaihtaa mielipiteitään. Vertaistuki on tosi tärkeä.
On myös tärkeää ottaa lähiomaiset huomioon, koska he eivät ehkä tiedä miten suhtautua kyseiseen sairauteen ja sitä kautta henkilöön, myös heidän henkinen jaksavuutensa on koetuksella.

Muutin pari vuotta sitten Turkuun, oli myös lonkkaleikkaus edessä ja jouduin käyttämään kyynärsauvoja. Liikkuessani ulkona näin joka puolella ihmisten kulkevan kepeillä tai rollaattorin kanssa! Tuli mieleen, että täällä on vaan keppi-kansaa ja vanhuksia ! Johtui tietysti siitä, että kun itse joudin käyttämään kyynersauvoja ja rollaattoria, niin huomioin jokaikisen kepin käyttäjän ja rollaattorilla kulkijan. On se kumma, mikä koskettaa itseä niin sitä huomioi jatkuvasti ympärillä.

Parin korttelin päässä kodistani on Turkulaisten +65 v. hyvinvointikeskus, jossa on uima-allasosasto. Käyn siellä vesijuoksemassa ja saunassa. Ensimmäisellä kerralla kun menin sitten saunaan niin siellä istui jo pari vanhusta. Uusi kun olin niin kommentti kuului :
"Voi ! Sieltä tulee nuori tyttö." :)

Hohhoijaa!

Yksi asia joka on varmaan aika tärkeä, varsinkin yksinäisille ihmisille, on TV ja/tai netti. - Kauhistus !
Moni varmaan ajattelee, että eihän se niin voi olla, hanki elämä !

Mutta seniorin ei ole helppoa niin vaan hankkia elämää, varsinkaan uutta. Fyysinen kuntokin ratkaisee, ei sitä kehtaa näyttää heti kuinka kömpelöksi ja rammaksi on iän myötä tullut. Mieli kun on 30:sen ja kroppaa kolottaa niin pirusti, ole siinä sitten aurinkoisena hammasta purren kun kaikki energia menee tyttömäisen olemuksen rakentamiseen.

Täytyy myöntää että on tullut kokeiltua nettideittailua. Mutta hei, sun on ruvettava sitten joko puumaksi tai omaishoitajaksi. Kumpikaan niistä ei oikein ole hyvä vaihtoehto. Kaikki kunnon miehet  joilla ei vielä ole toinen jalka haudassa ja ovat omillaan toimeentulevia, ovat joko varattuja tai erakkoja.

Ja sitten on niitä jotka ovat niin pihejä, että treffit olis varmaan puistonpenkillä termoskannun kanssa.
Kyllä pienelläkin eläkkeellä voi sentää kaffelle mennä kahvilaan, mutta aina täytyy kyllä tehdä selväksi miten maksetaan. Mies huokaisee helpotuksesta kun kuulee että molemmat maksaa omansa. Se on kyllä vähän kiusallinen tilanne eikä niin romanttinen, puhua nyt heti rahasta !
Ja sitten on niitä joilla on varaa mennä kalliiseenkin paikkaan mutta ei huomioida onko naisella varaa, jollei sitten ole tarkoituksena tarjota (nykyään ei sellaisia herrasmiehiä ole). Selitä siinä sitten jotenkin hienosti, että paikka ei ole sopiva koska olen ihan PA.

No se siitä uudesta elämästä !


Onnekseni minulla on suuri perhe ja lastenlapset jotka tuovat suurta iloa elämään. <3

Ja ystävät, joiden kanssa vietetään aikaa, juorutaan puhelimessa, kyläillään ja reissataan ja käydään konserteissa yhdessä.

Mihin sitä nyt miestä tarvitsis !

Mutta entäs ne yksinäiset joilla ei ole ketään ?
Voin kuvitella kuinka helposti voi vajota apatiaan kun ei ole ketään. Huomaan itse, että olis kiva jos olis joku ulkoilukaveri lähellä, tulis helpommin lähdettyä lenkille.

Niin se kotiseuralainen, TV!

Täytyy sanoa, että ohjelmanvalitsijat vai mikä heidän tittelinsä nyt on, ovat surkeita työssään. Jos minä olisin pomo, antaisin potkut !
On päiviä ettei toosasta tule kunnon ohjelmaa tai sitten uusintana samat ohjelmat monta kertaa ! Jos on jotain katsottavaa niin joka kanavalta tulee samaan aikaan joku elokuva jonka voisi katsoa. Sanoisin tätä  jo hattuiluksi köyhiä kansalaisia kohtaan, joilla ei ole varaa ostaa maksullisia kanavia !

Tämän tuloksena tulipahan katsottua "Tuulitunneli".
Ja voi härregyden sentään ! Siellä oli viisi barbia ja yksi homo kukkona tunkiolla. Ja se oli niinkuin tietovisaohjelma. Ihmettelen onko Linnanahde saanut alennuksen. Ei tässä kyllä meikäläinenkään ole mikään järjen jättiläinen nuorena ollut, mutta nyt on ;).

Toisaalta en ymmärrä miksi (no rahasta tietenkin) ihmisiä manipuloidaan juomaan ja nolamaan itsensä Big brothersissa. Onkos se muka hauskaa ? Tai alastomina treffeillä, tai pariskunnat eri saarille ja sinne sinkkumiehiä ja -naisia, saadaan rikottua parisuhteita. Kyllä on kieroutuneita formaatteja !

Mutta sitä vois kokeilla : Ensitreffit alttarilla ! :)

Nainen on kuin viini, vanhetessaan vaan happanee …. eeei kun paranee ;)

Minulla on ollut onnea geeneissä. Minä ja veljeni näytämme kaikki nuorekkailta. Emmekä ole kauhean ryppyisiä - vielä.

Kunnes sitten yhtenä aamuna rupesin oikein katsomaan kasvojani. Ja APUA … olin havaitsevani hienon hienoja ryppyjä naama täynnä. Nyt täytyisi varmaan jotain tehdä !
En ole kyllä koskaan uskonut mihinkään ihmevoiteisiin, se on riittänyt, että laittaa jotain rasvaa ettei kasvojen iho kiristä.

Sattuipa sopivasti laivaristeily kohdalle ja ajattelin, että nyt ostan jotain "eliksiiriä" maksoi mitä maksoi.
Ja kyllä se maksoikin ! Loppukuu mennäänkin sitten vyötä kiristäen. Toivottavasti on sen arvoinen.

Ja kyllä se maksoikin !

 Joten aamuin illoin tippa tätä Shiseidonin geeliä puhtaaseen ihoon voiteiden alle. Katsotaan tehoaako.

Nykyään olen hoitanut kasvojani paremmin, kiitos ikääntymisen. Tyttäreltäni ole  ostanut hyviä Cólosen tuotteita silloin tällöin. Ja puhdistukseenkin olen panostanut.

Puhdisvesi ja -maito Biothermin

Ostin kokeeksi myös Ziajan päivä- ja yövoiteet. Uusi ja edullinen tuttavuus, hintalaatusuhde kohdallaan vuohenmaidosta valmistettu, näin minulle kerrottiin. Miellyttävä iholla.

Kyllä nyt luulis ihon olevan yhtä pehmeä kuin vauvan pylly  -  ainakin vähän aikaa ?

Muistojen Koti !

Ken tästä ovesta käy pääsee monikulttuuriseen maailmaan, jossa kohtaavat venäläiset, turkkilaiset, thaimaalaiset, somalit ja yksi tanskalainen. Sekä tietenkin me suomalaiset. Tänne ovat kaikki tervetulleita viihtymään, katsomaan, ostamaan ja jopa syömään.

Täällä valmistuu vaatteet, laukut, koriste-esineet ym. Taidolla ja kärsivällisyydellä käsin tehtyjä tuotteita edullisesti. Täällä voit myös teettää vaatteita omien mallien ja kankaiden mukaan edullisesti.

Ajattelin kokeilla ja teettättää kesämekon, hintakin on kohtuullinen eläkeläiselle.

Täällä teemme heidän kanssaan ruokaa eri maista. Nyt oli vuorossa venäläinen menu, borshkeitto ja blinit. Keitto oli herkullinen ja täyttävä.

Raaka-aineet keitossa olivat: peruna, porkkana, kaali, sipuli, vihreä suippo paprika ja tietysti punajuuri. Lihan sijasta keittoon tuli papuja, mausteena lehtipersiljaa, suolaa, mustapippuria ja sitruunaa.
Porkkanat ja punajuuri raastettiin, perunat viipaloitiin, kaalista tehtiin suikaleita ja sipulit viipaloitiin.
Porkkanat, punajuuret ja sipulit käytettiin "ruskittumassa" öljytyllä pannulla perunat ja kaali laitettiin suoraan kattilaan kiehumaan. Punajuurten joukkoon puristettiin sitruunamehu, että väri pysyi. Kun kaikki aineet olivat kattilassa lisättiin sitruunan puolikkaat ja lehtipersiljat. Pippuria ja suolaa maun mukaan.

Blinit olivat jo valmistumassa, ne tehtiin ohuen ohueiksi. Kyytipoikana molemmissa smetana ja blinien kaverina vielä omenahilloa. Herkullista oli !

Ah, meinasi unohtua: tietysti pilputtu valkosipuli keiton joukkoon lautasella.

Priyatnogo appetita !

Täällä muistojen kodissa nuorin vieras oli kuusiviikkoinen suloinen poikavauva !

Rautalankaa !

Nonni, arvasin ettei se onnistu kerralla ! Saas nähdä jos toisella.
Ei tää luominen mene ihan niinkuin Strömsössä, vaikka en tiedäkään miten siellä menee.

Eläkeläisellä kun ei ole atk-tukea eikä muutakaan opettajaa, täytyy vaan kokeilla. Hihat kyllä meinaa palaa ja turhautuu, kun teksti häviää vaikka kuinka on tallentanut.
Mutta harjoitus tekee mestarin, toivon mukaan !

Miksi sitten yritän tehdä blogia. No, mitä nuoret edellä sitä vanhat perässä, ja ensinnäkin eläkeläisellä on aikaa ja tämähän käy ajankulusta ja toivottavasti pitää pääkoppaa vireenä.
(Jotain aivovoimistelua täytyy harrastaa.)
Tavallaan myös niin kuin päiväkirja mihin voi purkaa mieltänsä, niin hyvässä kuin toivottavasti ei pahassa. Mutta elämässä sattuu ja tapahtuu !

Muistan vielä päivän kun töissä ollessa tuli tietokone, joskus 80-luvun lopulla !
Pomo sanoi, että tossa on kone ala tehdä töitä. Kukaan ei tietenkään neuvonut mitenkään. Kiersin koneen kaksi viikkoa kaukaa.
Sitten uteliaisuus voitti. Ei muuta kun pomon luo "kukas neuvoo koneen käytön ?" Pomo istahti näyttämään, "tee näin ja näin, ihan helppoa". Niinpä, olis ollut hyvä tietää mikä on kursori, edes.

Tämä blogi täytyy ottaa harjoituskappaleena !

Kevättä ilmassa !