Voi hyvät ihmiset, ette uskokkaan kuinka innoissani olen. Kaksi viikkoa vielä ja sitten pääsen omaan kotiin. Evakkokauteni on päättymässä. Koti-ikävä on ollut kova !
Putkiremontti valmistuu aikataulussa, ainakaan myöhästymisistä ei ole ilmoitettu. Joka tapauksessa kotiini menen, oli niin tai näin.
Kolme kuukautta on melkein kulunut siitä kun jouduin lähtemään pois putkiremontin tieltä. Kolme kuukautta olen ollut melkein jouten, kun ei ole voinut oikein mitään tehdä vieraassa paikassa.
Helmi- ja maaliskuu ottivat koville, pimeys ja kylmyys ahdistivat. Huhtikuun aurinko ja kevään merkit herättivät jälleen "eloon". Olen herännyt horroksesta. Kaipaan päästä omaan kotiin ja omalle parvekkeelle aurinkoa ottamaan, vähän väriä saamaan naamaan talven kalpeuden tilalle.
Käytännön asiat olen kyllä saanut tehtyä: uusi sähkösopimus, asumistuen hakemus ja nettiyhteydet päivitetty. Pienet matkat, kuten risteily ja sukuloinnit ovat auttaneet katkaisemaan kolmen kuukauden epämukavuustilaa.
Keväällä on ihmeellinen taika ja voima. Sisustusvimma iskee aina keväällä. Vaikka ei mitään suurempaa, niin värien vaihtelulla ja piensisustuksella saa jo paljon aikaan.
Mutta ensin tavarat paikoilleen ja pyykkikone käyntiin. Isot matot vielä vietävä pesulaan. Remontin hienopölyt siivottava. Tuleepahan tehtyä oikein kunnon kevätsiivous. Hommaa riittää kun saa purettua paketoinnista ja suojista tavarat paikoilleen. Mutta onhan tässä nyt kolme kuukautta levättykin.
Muistin virkistykseksi pakko katsoa kuvista omaa kotia, muistista on hämärtynyt jo kotinäkymä. Se mitä ei näe, sen unohtaa nopeasti.
Ihan kuin muuttaisi uuteen asuntoon.
*******
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti