torstai 9. marraskuuta 2017

Nythän se Arstila pankin räjäytti !




Olen samaa mieltä hänen kanssaan !

Meidän sukupolvemme pukeutui tyylikkäästi ja asiallisesti, tilanteen mukaan, mutta ei silti välttämättä tylsästi. 

Sanotaan, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa ! Ja se kalikka on nyt sitten kalahtanut naisiin jotka käyttävät "verkkareita". Ja tiettyjä verkkareita !

Ei Arstilan kirjoitus mielestäni aiheuta mitään paineita. Huonolla itsetunnolla varustettu nainen voi ne paineet ottaa, mutta peili auttaa. 
Se mikä puuttuu useimmilta naisilta on kritiikki omaan itseensä, siitä ne paineet tulee.

Oikeesti, ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa Arstilan näkemää ja kertomaa kauniiksi, niitähän näkee muuallakin kuin vain kaupan kassalla. 
Sama koskee miehiä, joilla niin matalat housut, että pers'reikä näkyy kun kumartavat.

"Ameriikan tähtöset" ne mauttomuuden muodit luo, hehän voivat kulkea minkälaisissa asuissa vaan tai ilman. 

Aikakauslehdet ovat täynnä punaisella matoilla kulkevia tähtösiä läpinäkyvissä "iltapuvuissaan" ilman alusvaatteita. Tai että kuljetaan rinnat melkein paljaina. 

Pitäisikö sen olla seksikästä ? Kaikkea muuta, pahimmillaan se näyttää halvalta. Eikä sitä pelasta edes kallis kangas.



*******










sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Huijareitten kulta-sivusto, Instagram !


Kesä on mennyt rattoisasti. Melkein voisi verrata nuoriin, nenä kiinni iPhonessa ja chattailut käynnissä. Minäkin melkein 70:n nainen. 
Mutta niinhän se on, että vanhakin jo nuortuu. Vai nuortuuko ? Ainakin on jotain tekemistä !

Huomasin tyttärieni liittyneen Instagramiin. 
Minä kanssa, mitä nuoret edellä sitä vanhat perässä ! Olen aina tykännyt katsoa kuvia, kuvat kun kertovat enemmän kuin 1000 sanaa.


"Insta" oli minulle ihan uusi juttu ja utelias kun olen, niin kaikkea täytyy kokeilla. 
Kuvia syntyi ja seuraajiakin tuli. En itse älynnyt seurata ensin ketään. Vahingossa tuli seurattua Sara Parikkaa ja MInttu Räikköstä, en tiedä miten se tapahtui, mutta ei siitä haittaakaan ole.

Sitten tyttäreni laittoi minulle viestiä "Instassa". Minä ihmettelemään, että mistä tuokin tuli. No huomasin pian, että sielläkin voi viestitellä toisille, ei ollutkaan pelkästään kuvien julkaisu sivusto.

Seuraava "ahaa"- elämys oli kun seuraajiksi rupesi haluamaan hyvän näköisiä uroksia. Tässä kohtaan meni harkintaan, kunnes huomasin, että siellähän oli tututkin hyväksyneet näitä komistuksia. Mieli rohkaistui ja hyväksyin seuraajaksi. Niinpä rupesi seuraajia tulemaan kuin sieniä sateella. Ja siitähän sitten alkoi "seikkailu" ! 



Sitten ensimmäinen ulkolainen uros lähetti viestiä: "Hello", "How are you", "You are so beautifull", "Are you single" "I love you" ja tätä rataa. 
Minä siinä sitten hölmistyneenä, että "What ! Kuinka joku voi rakastua pelkkään kuvaan ?" 

Hälytyskellot alkoivat soimaan mutta päätin ryhtyä leikkiin mukaan ja katsoa milloin se rahan pyyntö tulee.

Sitä sitten chattailtiin  koko kesä ja kuviakin tuli perheestä ja talosta. Sinkku-mies, vaimo kuollut ja kaksi lasta 17- ja 19- vuotiaat. Komea talo ja kolme autoa. Varakas business-mies Lontoosta. 
Hän oli niin rakastunut minuun. Hän halusi minut vaimokseen ja tutustua minun perheeseeni. Oli tulossa Suomeen minun luokseni. Olin hänelle tosi rakkaus. 


Ja sitten se alkoi, hän meni työmatkalle Kambodzaan, jonka jälkeen hän sieltä lentäisi Suomeen. Hän oli ostanut lentoliput hintaan 9000 kanadan dollaria.

Ja sitten hajosi jokin työkalu, piti saada se korjattua ennen matkaa ! Rahat oli mennyt lentolippuun ja mikään muu maksu ei käynyt kuin käteinen. 
Niin, että voisitko auttaa ja lähettää 4000 € työkalun korjaukseen, kun kaikki rahat meni lentolippuun ! Maksaa heti takaisin kun on tullut Suomeen.

Siinä se tuli, tätä olin jo odottanut ! Ihmeen kauan kesti, 2 kk. 

Ei tullut miehelle mieleen, että nainen voisi ottaa asioista selvää, kuten että lentolippu Kambodzasta Suomeen vaihtoineen maksaa n. 900 €. Siinä vaiheessa kun paljastin tämän tietoni meni luu kurkkuun. Lentolippujen hinnat nousee ja laskee, hänellä kävi huono tuuri - selityksiä !

Nämä huijarit eivät vaikuta kovinkaan älykkäiltä sosiaalisessa mielessä. He pitävät naisia tyhminä. Asioita ja kuvia voi googlata. Naisetkin osaavat huijata kysymyksillä puhumaan huijarin pussiin.

Tämä huijari kuului niihin jotka inttävät ja inttävät, että et halua auttaa ja hän on pulassa, ei ole ketään muuta joka voisi auttaa, on niin pettynyt minuun kun en auta. Hän luotti minuun. 
Rakkaus loppui siihen.


Näitä huijareita on ainakin kolmenlaisia: Yksi ryhmä on tämä edellä kerrottu, kuuluu öljynporauslautoilla tekemisissä oleville. 

Toinen on rahtilaivoilla työskentelevät huijarit, alaiset jotka ovat kapteenia lähellä. 
Tässä tulee kuvaan piratismi. Ennen kuin tullaan niille vaarallisille vesille, jossa merirosvot ryöstävät laivoja, huijarit pyytävät yhteystiedot, osoitteet ja puhelinnumerot, että voisivat lähettää turvaan koko omaisuutensa, joka muka heillä on  mukanaan. Heillä kun on paljon rahaa mukana toisen busineksen takia, jotka heillä on kookosöljy, kulta tai jotain vastaavaa. Kun tulevat Suomeen niin saavat sitten omaisuutensa takaisin.

Kolmas ryhmä on lääkärit, jotka ovat sota-alueilla komennuksella. Tässä tapauksessa pyydetään anomaan lomaa YK:lta heidän puolestaan, muuten lomaa ei saa. Ja sitten tulee tieto, että tarvitaa 3400 dollaria, jotta voi miehen lähettää matkaan. 
Ja kun rahaa ei tule niin rakkaus loppuu siihen.


Yhteistä näille tarinoille on se, että ovat sinkkuja, vaimo kuollut tai on erottu. Lapsia on yksi tai kaksi tai ei ollenkaan. Mitään muita sukulaisia ei ole. Eikä ystäviäkään. Jos on lapsia niin he ovat sisäoppilaitoksessa tai muussa maassa.

Ovat vaarallisissa töissä josta maksetaan todella hyvin, siis rahaa on enemmän kuin tarpeeksi. Keskustelut pyörivät vain siinä kuinka paljon rakastaa ja on heidän elämänsä nainen.  Ovat heti valmiita tulemaan naisen luo. Ulkonäkö ja ikä eivät merkitse mitään, kaikki käy. 
Sitten tulee jokin ongelma joka vaatii rahaa kun omat rahat on mennyt esim. lippuihin, tai netin kautta maksaminen ei onnistu.
Kun rahaa ei tule sitten kerjätään, syyllistetään ja loukkaannutaan. 


Kannattaa putsata Instagramista pois ainakin kaikki, joilla on tekemistä öljyporauslaitoilla, sotilasuniformut ja valkoiset lääkärintakit. 
Tämä sivusta on melkein pahempi kuin deitti-sivustot, jos ei osaa varoa.

Kuvista päätellen ei voisi uskoa, että nämä miehet huijaisivat. Jutut ja kuvat eivät oikein sovi yhteen. En tiedä, mutta kuvakaapparit ovat varmaan tehneet tehtävänsä.

Kaikesta huolimatta, Instagram on ihan kiva sivusto kun järjellä ajattelee. Ei siellä kaikki ole huijareita.




*******




perjantai 28. heinäkuuta 2017

Tuotekehittelyä



Rollaattori on hyvä kapine ja monikäyttöinen selkävaivaisellekin, siinä voi istua kun tarvitsee levätä ja kuljettaa kauppatavaroita, painavia tai kevyitä. Lisäksi sen korissa, ainakin minulla, kulkee mukana tiettyjä tavaroita, esimerkiksi sadetakki ja laukun sitomishihna.

Olen myös ostanut rollaattoriin polkupyörän spiraalimallisen lukon varkauden varalta, jos on tarvis jättää apuväline jonnekin vähäksi aikaa. 


Ai miksikö sitomishihna ? No siksi kun on hyvä sitoa vaikka kauppakassi istuimeen, niin kassi ei putoa. Sadetakki kulkee mukana, kun ei enää voi käyttää sateenvarjoa - pitäisi olla kolme kättä.

Kesän aikana on joutunut muutaman kerran sateen yllättämäksi ja sade sää on tuonut rollaattorin puutteet esiin. On vissiin ajateltu, että rollaattorin käyttäjien ei tarvitse sateella olla ulkona eikä talvella liukkaalla kelillä.

Omien kokemusten mukaan talvikelissä voisi renkaissa olla nastat, niinkuin autoissakin, alamäessä jarrut ei pitele, liukkaalla kelillä se menee vaan. Siinäkin olisi kehittämisen varaa !

Lomamatkalla ollessani jouduin hirmuisen sadekuuron yllättämäksi ! Sadetakki suojeli suurimmaksi osaksi, mitä nyt housun lahkeet ja kengät kastuivat likomäriksi. Hotelliin päästyäni huomasin rollaattorin korissa olevan noin sentin verran vettä pohjalla, se piti oikein kaataa sieltä pois.

Siitä sitten tuli mieleen, että koriin pitää saada myös suoja, muuten tavarat kastuu.

Matkalta kotiuduttuani menin ensimmäiseksi Eurokankaaseen. Myyjälle selitin, että haluan vettä hylkivää kangasta ja kuminauhaa. 


Oli ohuempaa ja paksumpaa, hintahaarukka 7€ -26€.

Päädyin halvimpaan ja ohuimpaan. Tuote ALU-suojakangas, 100% polyamidia. Pakkasenkesto -30, vesipatsas 1000 mm ja UV-suoja hopeisella puolella. Kankaan leveys 140 cm, laskin että puolimetriä riittää aikomaani suojaan, ja siitä jääkin vielä ylimääräistä. Lisäksi 5 mm levyinen musta kuminauha. Kustannukset 3,45 €. Ja sitten töihin !



Mittasin korin aisojen leveyden ja korin koukkujen paikat. Ompelin sivureunat ja helmat. Leveimmälle kohdalle mittaamani kuminauhojen paikat. Ja kas, suoja toimii ! Tosin en ole vielä kerennyt käytännössä testaamaan kankaan vedenpitävyyttä.



Tämä suoja on tehty tämän mallista rollaattoria varten, muunlaisista ei ole kokemusta.

Vakiovarusteena olisi sateenvarjo myös tarpeellinen, sellainen joka olisi kiinni rollaattorissa. Siinäpä haaste jollekulle !



*******





sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Kun tasot loppuu kesken



Sain aikoinaan lahjaksi hienon kanaverkosta tehdyn "valaisimen", jossa ei olekkaan lamppua sisällä, vaan irtonainen ledivalosarja. Hieno oivallus kädentaidoista. 

Itse tuunailin evakkoaikana puunoksan jonka maalasin valkoiseksi. Ajatuksena laittaa se maljakkoon. Tietenkin sillä seurauksella, että se vei lampun paikan TV-tasosta ja lamppu joutui lattialle tason viereen. 

Siellä se lamppu oli vähän niinkuin piilossa, ei päässyt näkymään edukseen. Tasot loppui kesken.


Pitkään olen tuumannut, että miten saisin sen korkeammaksi, mistä "jalka" kanaverkolle ! Ei mikään helppo homma kun verkko on pyöreä ja sisältä tyhjää täynnä. 

Ostaessani jalkalamppua Ikeasta en tykännyt sen omasta varjostimesta koska se oli muovinen, joten ostin siihen uuden. Siitä lampusta jäi sitten ylimääräiseksi se osa joka pitää varjostinta paikallaan. Siitä sain idean ! 

Siinä osassa on kolme "piikkiä" jotka sain ujutettua kanaverkon rei'istä läpi, joten nyt siinä oli este tulevan jalan menosta läpi. Yksi etappi saavutettu !

Mutta minkälainen jalka ! Pullo olisi ollut hieno, mutta ei se käynyt. Lasi ja metalli keskenään  kotikonstein, ilman mitään muuta tukea ei toiminut.

Kärsimättömänä ihmisenä meinasin jo repiä hiuksia päästäni. Kunnes kampaajani kertoi "cd fix efektistä". - Jaaha, mikä se on ?

 - Peiliefekti kontaktimuovi, jolla voi päällystää vaikka mitä !  Wau ! Mistä sitä sitten saa ?
- Bauhausista tai Etolasta. 

Hmm ... Turun keskustassa ei ole mitään sellaisia liikkeitä, no mutta onhan netti. 

Tilasin sitten Etolasta tätä peiliefektiä, eikä kestänyt kauaa kun se oli jo käsissäni, kaksi päivää.

No niin, taas yksi etappi saavutettu. 

Ensin ajattelin tehdä sen jalan talouspaperirullista mutta se oli liian lyhyt, eikä ollut mitään mistä olisin saanut pitempiä rullia.

Sitten iskin silmäni Keplerin trikologian pokkareitten laatikkoon. Mutta eihän se vielä riittänyt, liian matala. Sitten löysin toisen, läpinäkuvän laatikon joka oli roskiin menossa, melkein saman kokoinen kuin edellinen.



Läpinäkyvä laatikko oli vähän hutera, joten tungin sisälle sanomalehteä. Tuli heti tukevampi ote. Hiukan oli kokoeroa, mutta sanomalehtihän on ihan hyvä apuväline !


Laatikot päällekkäin teipillä kiinni ja ohuempaan kohtaan lisää sanomalehteä. Siistin vielä ulkokuoren valkoisella piirustuspaperiarkilla, josta unohtui ottaa kuva. Näin sain tasaiset sivut peiliefektiä varten.



Se on nyt siinä !

Kaikki osat ovat irtonaisia ja kevyitä, eikä tarvitse siivotessa pelätä lampun hajoamista vaikka kaatuisikin, mikään ei mene rikki.


******* 




lauantai 20. toukokuuta 2017

Juhlavuosi monella tavoin



En muista milloin olisi ollut näin paljon juhlia yhdessä kesässä. Sen lisäksi, että Suomella on 100-vuotis juhlavuosi. 

On teemasynttäreitä 70:stä ja 50:stä, häitä ja valmistujaisjuhlia ym. Eipä tämän ikäisellä enää ole ollut kovin paljon juhlia, mutta nyt on ja niistä pitää ottaa kaikki irti. 

Ei se "vanhan suukaan tuohesta ole" niin, että kaunistautumisvinkkejä on seurailtu. Täytyyhän sitä olla niin nättinä kun mahdollista.

Tässä iässä karvaa tahtoo vähentyä ennenkuin loppuu. Meinaan siis, että ripset on lyhentyneet ja harventuneet, joka tarkoittaa sitä, että ne on näkymättömät.

Olen pitkään "vihreenä" katsellut ja ihaillut tyttärien pidennettyjä ripsiä. Olis niin kiva jos olis näyttävät ripset, mutta eihän eläkeläisellä ole sellaisiin varaa. On se vaan niin arvokasta.

Ja kun tietää vielä, että niihin jää koukkuun. Ja huoltaakin täytyy, jos meinaa että ne ovat koko ajan edustuskunnossa.

10 vuotta sitten ostin irtoripset omia synttäreitäni varten. Muistan hyvin kun tappelin niitten kanssa, kun se liima ei pitänytkään. Hermothan siinä meni ! Niinpä ripset jäi sitten käyttämättä.



Nyt sitten muistin, että minullahan on ne irtoripset ! Tuleehan ne sentään halvemmaksi kuin ne pidennetyt ripset. 

Kysäisimpä sitten eräältä nuorelta naiselta, että pysyykös nuo ripset hyvin, hänellä kun sattui olemaan irtoripset, ja mikä on hyvä liima ? Ystävällisesti neitokainen neuvoi, että sellainen Duo-merkkinen liima on tosi hyvä ja sitä saa Stockmannilta. Ei muuta kun liiman ostoon ! 

Olihan siellä liimaa ja ripsiä poikineen. Kyseinen Duo-liima oli aika kallis, yli 13 €. Johtuen varmaan siitä, että siinä oli enemmän liimaa kuin niissä toisissa jotka olivat parin euron luokkaa. 
Enhän minä sitä liimaa yhtä kertaa varten niin paljoa tarvitse, niin että parin euron liima on ihan hyvä.

Onneksi siinä oli myyjä mukana jonka kanssa ihmetellä, että mikähän näistä sitten on paras.



Sitten huomasin ripsiviidakon joukosta sellaiset vaatimattomammat ripset, ne sopis hyvin juhliin, ei menis niin överikisi. Ja kun eivät paljoa maksaneetkaan, niin päädyin sitten ostamaan nämä vähän vaatimattomammat ripset, jossa oli liima mukana.

Olin vähän epäluuloinen sen liiman suhteen, joten ostin vielä toisen merkkisen liiman kun ostokseni oli niin edullinen.


Innoissani sitten kotona päätin heti kokeilla uusia ripsiä. 

Laitoin ripsinauhaan liimaa ja annoin olla sen puoli minuuttia, niin kuin oli neuvottu. Toiselle ripselle samat toimet. Sitten omiin ripsiin vähän ripsiväriä. 
Rupesin sitten sovittamaan ripsien juureen nämä irtoripset, yksi kerrallaan. 

Eihän siitä mitään tullut, menivät ihan vinksin vonksin. Sormet ja luomet oli ihan liimassa ! 
Ja taas meni hermot. Niinpä revin ripset irti sillä seurauksella, että omat ripset tarttuivat luomiin. Hyvä että sain luomet kiinni. Ripset olivat ihan mini risuaidan näköiset.


Vanhin tyttäreni joutuu käyttämään paljon irtoripsiä, tanssikisojen takia. Jospa hän vähän näyttäisi miten ne oikein saa luomiin sotkematta sitä liimaa joka paikkaan.

Oliskohan sittenkin pitänyt ostaa se isompi liimaputkilo !



*******




torstai 20. huhtikuuta 2017

Kotiin paluu häämöttää






Voi hyvät ihmiset, ette uskokkaan kuinka innoissani olen. Kaksi viikkoa vielä ja sitten pääsen omaan kotiin. Evakkokauteni on päättymässä. Koti-ikävä on ollut kova ! 


Putkiremontti valmistuu aikataulussa, ainakaan myöhästymisistä ei ole ilmoitettu. Joka tapauksessa kotiini menen, oli niin tai näin.


Kolme kuukautta on melkein kulunut siitä kun jouduin lähtemään pois putkiremontin tieltä. Kolme kuukautta olen ollut melkein jouten, kun ei ole voinut oikein mitään tehdä vieraassa paikassa.


Helmi- ja maaliskuu ottivat koville, pimeys ja kylmyys ahdistivat. Huhtikuun aurinko ja kevään merkit herättivät jälleen "eloon". Olen herännyt horroksesta. Kaipaan päästä omaan kotiin ja omalle parvekkeelle aurinkoa ottamaan, vähän väriä saamaan naamaan talven kalpeuden tilalle.


Käytännön asiat olen kyllä saanut tehtyä: uusi sähkösopimus, asumistuen hakemus ja nettiyhteydet päivitetty. Pienet matkat, kuten risteily ja sukuloinnit ovat auttaneet katkaisemaan kolmen kuukauden epämukavuustilaa.


Keväällä on ihmeellinen taika ja voima. Sisustusvimma iskee aina keväällä. Vaikka ei mitään suurempaa, niin värien vaihtelulla ja piensisustuksella saa jo paljon aikaan.


Mutta ensin tavarat paikoilleen ja pyykkikone käyntiin. Isot matot vielä vietävä pesulaan. Remontin hienopölyt siivottava. Tuleepahan tehtyä oikein kunnon kevätsiivous. Hommaa riittää kun saa purettua paketoinnista ja suojista tavarat paikoilleen. Mutta onhan tässä nyt kolme kuukautta levättykin.


Muistin virkistykseksi pakko katsoa kuvista omaa kotia, muistista on hämärtynyt jo kotinäkymä. Se mitä ei näe, sen unohtaa nopeasti. 


Ihan kuin muuttaisi uuteen asuntoon.




*******

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Saa nauraa !




Turun pääkirjasto

Kunnallisvaalit oli ja meni. Eikä ihan ilman kommellusta. En ihan vielä tunnustaudu höperöksi, mutta kaikkea sattuu.

Evakossa olemisen takia kävin pääkirjastossa äänestämässä ensimmäisenä ennakkovaalipäivänä, koska oma vaalipiirini oli toisella puolella kaupunkia, ja äänestyspaikka sattui olemaan kampaamon lähellä mihin olin menossa. 

Sisään päästyäni katselin ympärilleni, että missähän äänestyspaikka on. Edellisellä kerralla en osannut oikein päättää ketä äänestäisin kun olin vasta muuttanut Turkuun, mutta nyt olin varma päätöksestäni.

Heti ovella kysyivät henkilöllisyystodistusta johon minä, että kyllä minulla ikä riittää. 
Se siis ihan sammakkona lipsahti suustani, kyllähän tiesin, että henkilöllisyyspaperit pitää olla mukana. 
Hetken olivat huulipyöreänä mutta sitten tuumasivat naurahdellen, että niin taidetaan kysyä monessakin paikassa. - Sainpas kuin sainkin vaalilipun !

Siinä sitten ympärilleni katsellessani tuumasin, että jonon päähän sitä kuuluu mennä.
Se jono vaan kun ei vienyt vaalikoppiin vaan pöytien luo jossa saa leiman vaalilippuun. 
Ja niinhän minäkin sain leiman. 

Totesin sitten vaan, ettei siellä lipussa mitään numeroa ole. Kyllä vähän nolotti kun hölmöyteni tuli ilmi. No ei muuta kun lippu revittiin ja sanottiin, että hae uusi.

Tällä kertaa olin sitten viisaampi ja menin sinne vaalikoppiin enkä jonon päähän, numero lippuun, ja uudestaan jonoon. Loppu sujuikin sitten kommelluksitta.

Jälkeenpäin kuulin, että kaikki tapahtumat vaalihuoneessa kirjataan. Ja tuo töppäilyni olisi voinut johtaa siihen, että se tyhjä lippu olisi katsottu äänestykseksi, enkä olisi saanut uutta lippua.

Läheltä piti, huh !

Syyksi töppäilyyni laittaisin uuden paikan. Aikaakin oli kulunut muutama vuosi. Sitä paitsi evakkous teki oloni epävarmaksi, kun en ollut omalla reviirilläni. 

No, ei se syyn vierittäminen muualle muuta sitä tosiasiaa, että höperyys nostaa välillä päätään. Vanhuus ei taida tulla yksin.



*******