perjantai 13. huhtikuuta 2018

Miniä ja sen anoppi





Viime vuoden tammikuussa kirjoitin postauksen "Minä ja mun miniä".

Siitä innostuneena miniä päätti vastata kirjoitukseen Facebookissa. Mielestäni kirjoitus on niin hyvä, että se ansaitsee tulla julki.

Joten tässä se tulee miniän omin sanoin:


"Kun tuo anoppi kirjottaa ihan ET-lehteen asti meidänkin perheen iloista, niin pakkohan mullakin on kirjoittaa - vaikkakin tänne naamakirjaan - itse anopista...

Onhan se... Useimmiten aina appivanhemmista kuulee pahan sanan - jos toisenkin, ja kolmannen....
Yleensä ne parhaimmat/huonoimmat pisteet saa anoppi, hän on se joka tulee ja laittaa paikat uuteen uskoon, pesee pyykit ja laittaa ne puhtaina aivan vääriin paikkoihin. Haukkuu mauttomasta ruuasta, jota itse olet rakkaudella ja hartaudella tehnyt.

Oletteko kuulleet appiukosta väärää tai pahaa sanaa - en minä ainakaan.
Appiukkoni on hieno ja viisas mies, tietää aina vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen...Useamminkin pitäisi jutustella :)

Minulla on käynyt suuri onni :)
Minulla on aivan ihanat appiukko sekä appiakka :)
Miksi puhutaan aina siitä pahasta anopista, jota joku ei voi sietää?
Sitä en tiedä, mutta minulla onkin appiakka :)

Appiakka on hyvä tyyppi ja osaa pyytää suolaa ruokaansa. Ja osaapa appiakka laittaa tuhdin ja paksun tukkani kuosiin - omalla vastuullani ja olenpa siihen vieläpä enemmän kuin tyytyväinen!

Voisinpa sanoa, että appiukko ja appiakka - ovat mun kamuja <3"



*******






tiistai 3. huhtikuuta 2018

Sosiaalituen asiakkailta viedään valinnan vapaus


Tää on niin hullu juttu, ettei oikein tiedä miten tästä asiasta pitäisi kirjoittaa.

Olen monta vuotta ihmetellyt sitä, kun Kelassa kerrotaan mitä kaikkea kuuluu julkisen sairauden hoidon piiriin mutta missään ei kerrota, miten toimit jos tarvitset hammasproteesit.
Ainoa asia mitä aiheesta olen lukenut, että veteraanit saa hammasproteesit - mutta miten ? Ilmatteeksi vai maksetaanko osa kuluista. 

Se on ihan oikein, mutta kyllä vähävarainenkin haluaisi syödä muutakin kuin vauvan ruokaa.


Tilastojen mukaan kuulun maan köyhälistöön, eläkeläinen 70 v. Ainoa etuus joka on myönnetty on eläkeläisen asumistuki. 

Sattuipa sitten omalle kohdalle tarve protetiikan palvelusta eli uudet hammasproteesit pitäisi saada. Purukalusto oli kulunut 15 vuoden käytössä.
Sattuu olemaan nielemisvaikeuksia ja ruoka pitäisi purra hyvin, että menisi helpommin kurkusta alas. 

Raha ei tietenkään riittänyt kalliin protetiikan tarpeeseen. Niinpä etsin hammasteknikon joka sattui olemaan lähelläni ja vielä edullisin mitä löysin ( 1080,00€). Ja hyvä teknikko!

Soitin vielä Kelaan kysyäkseni miten pitää toimia saadakseni vähän avustusta. Ja tästä se hulluus sitten alkoikin. 

Puhelimessa Kelan ihminen selitti, että ensin pitää mennä 
1. Terveyskeskuksen lääkärille ( 36,90€) joka pistää lähetteen 
2. julkiselle hammaslääkärille ( en tiedä mitä maksaa), joka katsoo mikä on tarve (suussa ei ole yhtään omaa hammasta), joka  lähettää 
3. valitulle hammasteknikolle (en tiedä mitä maksaa). Jos lähettää ?

Kela ei korvaa mitään jos menet suoraan hammasteknikolle. Tämä jos mikä on naurettavaa. Vähävaraisen ei kuulu saada mitään nopeasti.

Tässä kohtaa minulta loppui nöyryys kun ajattelin kuinka pitkän ajan tuo kaikki vie !

Eipähän enää muuta keinoa sitten löytynyt kun hakea pankista lainaa. Onneksi sain helposti nostettua Visa-kortin luottorajaa niin paljon, että raha riitti teknikon työn maksamiseen.

Joku voi ajatella, että miksi sitä ei voi käyttää julkisia kun se on halpaa. 
Tulee joskus tilanteita jolloin ei voi hukata aikaa. Aika on rahaa vähävaraisellekin.

Mielestäni tässä taas asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan, sanoi kuka mitä tahansa. Köyhiltä viedään valinnan vapaus ! Eikö se riitä, että olet jo kerjuulla Kelan luukulla.

Parin viikon päästä sama toistuu, mutta nyt on kyseessä silmälääkäri. 

Arvatkaa vaan menenkö enään sosiaalituen luukulle ? 
Ehkä sitten kun ei ole enää ruokaa pöydässä, on helpompaa saada apua kun tulee maksun aika pankille .




*******






sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Vähän asiakaspalvelusta


On harvinaista, että eläkkeellä ollessa on huonoja päiviä. 

No, sattuipa tässä sitten tapaus pakettia odotellessa.

Ystävättäreni lähetti minulle Turkuun paketin Helsingistä, sanoi minulle että saapumisilmoitus tulee tekstiviestinä puhelimeen. 
Sitä innoissaan odotellessa päiviä kului eikä paketin tekstiviestiä saapumisesta kuulunut. 

Puolentoista viikon mentyä sain ystävättäreltä paketin lähetysnumeron. Minä netistä jahtaamaan pakettia. 

Avot - paketti oli tullut jo edellisellä viikolla mutta saapumisilmoitus ei. 
Löytyipähän sillekin selitys : vastaanottajan tiedot puutteellisia ! Jaaha ?

Etsinpä sitten puhelinnumeroa Postiin että voisi kysyä mistä paketin voi noutaa ? 
Postista vai muualta, Turkuun kun on tullut pop up-paikat ja muut mahdolliset hakupaikat. 
Mutta - eipä Postiin voikkaan soittaa ! Niin että silleen !

Ajatus siitä että joutuisi ravaamaan läpi Posti noutopaikat oli murskaava.

Siinähän sitten pääsi raivo valloilleen, päivä sattui olemaan omalta kannalta huono. 
Olin väsynyt ja skrempat kiljui pahimmillaan. Vettä satoi ja jääklimppejä oli jalkakäytävillä pilvin pimein, ei mikään kiva keli rollaattorin kanssa kulkea. 
Ei muuta kuin sinne "koiran ilmaan".

Mielessä oli että annan kunnian kukon laulaa ja kunnolla. Postiin päästyäni kukko ei laulanut kiehui vaan hiljaa itsekseen (#&%€#&/#). 
Oli niin paljon ihmisiä että en viitsinyt ruveta rähjäämään ja "hidastamaan Postin kulkua". 

Puutteelliset tiedot oli: yksi ykkönen liikaa puhelinnumerossa.

Postissa on järjen käyttö kielletty, eikö voitu lähettää korttia saapumisesta, olihan paketissa osoite, vai olisivatko palauttaneet lähettäjälle ?

Postille, jättäisivät nyt ne "ruohonleikkuut" ja toimittaisivat paketit vaikka kotia.





Kotimatkan varrella on käsityötarvikeliike nimeltään "Lankamaailma". 

Ajattelinpa mennä katsomaan löytyisikö sieltä edullisesti villalankaa ystävälle, joka on kova kutomaan sukkia ja lapasia. Jospa mieli samalla vähän rauhoittuisi postin mokasta.

Ei näkynyt mitään Novitan lankoja, joten kysäisin myyjältä onko mitään "7-veljestä" vastaavaa lankaa, jota voi pestä 60° pesukoneessa.

"Ei meillä ole Novitan lankoja." 
Kysyin uudestaa: 
"Onko mitään pesukokemusta näistä langoista" 
"En minä voi sanoa kun vyötteessä on pesuohje" 
"No, onko mielipidettä" 
"En minä voi sanoa." 

Siihen vielä nuorempi myyjä rupesi selittämään jostain langasta, että "kun sekin kutistui ihan pieneksi" ja sitten vielä yksi asiakas peesasi myyjiä "Kuka pesee 60° sukkia?" 

Siinä vaiheessa oli lipsahtaa, että "V****ko se teille kuuluu !" 
Taas kerran kouluttamani itsehillintä piti - "Kiitos ja näkemiin" !

En saanut yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaista vastausta, tai vastausta ollenkaan.

En muista milloinka olisin ollut niin raivoissani kuin sinä päivänä ! Onneksi nämä tapaukset sattuivat samalle päivälle niin ei tarvitse usein raivota.

Ystävä kertoi Espoon tai Helsingin "Lankamaailman" henkilökunnan olevan yhtä töykeitä. 

Niin, että se siitä asiakaspalvelusta.








*******






maanantai 27. marraskuuta 2017

Pitääkö olla huolissaan kun ei muista olevansa "vanha" ?





Tämmöisiä ajatuksia on tullut viime aikoina ! Olen aina ollut sellainen reippaanlainen nais'ihminen, mutta viime vuosina vauhti on, ei ehkä hidastunut vaan lyhentynyt.

Vuosi sitten pääsin sen kynnyksen yli, että kävin hakemassa rollaattorin kulkemisen apuvälineeksi. Etuna on, että istuin on aina mukana. Selkä ei enään kestänyt pitkän matkan kävelyjä ilman levähdystä. Piti istua aina välillä jossain, penkkejä vaan oli niin harvakseen reittien varrella, että ei jaksanut, oli pakko bussilla mennä torille, jotta jaksoin sitten kaupungilla kävellä. Tuntui vaan niin hullulta käyttää bussia reilun kilometrin takia kun kävellen olisi ollut jo perillä.

Siinä olikin sitten harjoitteleminen "sporttimallisen" Vectorin ulkoiluttaminen. Tämä rollaattorimalli taitaa olla tarkoitettu sisäkäyttöön. Niin viisaammat ovat kertoneet.

Olin niin innoissani kun taas pystyin reippaasti selkäsuorana kävelemään, kunnes ensimmäisen esteen tullessa eteeni, rännikourun kohdalla kadulla oleva "uoma" oli lennättää minut nurin. Ja kävelykadulla niitä "uomia" riittää.

En tiedä sanoisiko tuota vehjettä etu- vai takavetoiseksi, paremminkin ehkä takapainotteiseksi. On niin kiikkerä edestä, koska etupyörät ovat niin lähellä jalkoja, että se kellahtaa jopa käpyyn, jos se sattuu just pyörän kohdalle.

Kaupungin epätasaisten jalkakäytävien ja torin mukulakivien kohdalla ei todellakaan pistetä vauhtia päälle. Vauhtia on hidastettava ja oltava tarkkana mihin pyörät menevät. 

Kävelen usein kaupungille ja takaisin, huomaamatta tulee useampi kilometri mittariin. Edut ovat: säästää bussimaksuissa ja tulee liikuttua, niin kuin nivelrikkoisen pitääkin.

Tällaisten päivien jälkeen huomaan olevani todella väsynyt. Se on pistänyt ihmettelemään, että mistä johtuu ? Kunnes erään ahaa-elämyksen virratessa päässäni tajusin, että - en enää ole nuori, vaikka mieli on kuin kolmekymppisen, olen vanha nainen ! 
Tämän kun oppisi muistamaan.

Ei enää jaksa samalla tavalla kuin ennen. Siispä taitaa olla alkanut viimeinen luokka elämänkoulussa - oppia ymmärtämään, että jaksavuus ja hitaus, plus skrempat kuuluvat tähän ikään. Ja niiden kanssa on vaan tultava toimeen.



*******



torstai 9. marraskuuta 2017

Nythän se Arstila pankin räjäytti !




Olen samaa mieltä hänen kanssaan !

Meidän sukupolvemme pukeutui tyylikkäästi ja asiallisesti, tilanteen mukaan, mutta ei silti välttämättä tylsästi. 

Sanotaan, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa ! Ja se kalikka on nyt sitten kalahtanut naisiin jotka käyttävät "verkkareita". Ja tiettyjä verkkareita !

Ei Arstilan kirjoitus mielestäni aiheuta mitään paineita. Huonolla itsetunnolla varustettu nainen voi ne paineet ottaa, mutta peili auttaa. 
Se mikä puuttuu useimmilta naisilta on kritiikki omaan itseensä, siitä ne paineet tulee.

Oikeesti, ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa Arstilan näkemää ja kertomaa kauniiksi, niitähän näkee muuallakin kuin vain kaupan kassalla. 
Sama koskee miehiä, joilla niin matalat housut, että pers'reikä näkyy kun kumartavat.

"Ameriikan tähtöset" ne mauttomuuden muodit luo, hehän voivat kulkea minkälaisissa asuissa vaan tai ilman. 

Aikakauslehdet ovat täynnä punaisella matoilla kulkevia tähtösiä läpinäkyvissä "iltapuvuissaan" ilman alusvaatteita. Tai että kuljetaan rinnat melkein paljaina. 

Pitäisikö sen olla seksikästä ? Kaikkea muuta, pahimmillaan se näyttää halvalta. Eikä sitä pelasta edes kallis kangas.



*******










sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Huijareitten kulta-sivusto, Instagram !


Kesä on mennyt rattoisasti. Melkein voisi verrata nuoriin, nenä kiinni iPhonessa ja chattailut käynnissä. Minäkin melkein 70:n nainen. 
Mutta niinhän se on, että vanhakin jo nuortuu. Vai nuortuuko ? Ainakin on jotain tekemistä !

Huomasin tyttärieni liittyneen Instagramiin. 
Minä kanssa, mitä nuoret edellä sitä vanhat perässä ! Olen aina tykännyt katsoa kuvia, kuvat kun kertovat enemmän kuin 1000 sanaa.


"Insta" oli minulle ihan uusi juttu ja utelias kun olen, niin kaikkea täytyy kokeilla. 
Kuvia syntyi ja seuraajiakin tuli. En itse älynnyt seurata ensin ketään. Vahingossa tuli seurattua Sara Parikkaa ja MInttu Räikköstä, en tiedä miten se tapahtui, mutta ei siitä haittaakaan ole.

Sitten tyttäreni laittoi minulle viestiä "Instassa". Minä ihmettelemään, että mistä tuokin tuli. No huomasin pian, että sielläkin voi viestitellä toisille, ei ollutkaan pelkästään kuvien julkaisu sivusto.

Seuraava "ahaa"- elämys oli kun seuraajiksi rupesi haluamaan hyvän näköisiä uroksia. Tässä kohtaan meni harkintaan, kunnes huomasin, että siellähän oli tututkin hyväksyneet näitä komistuksia. Mieli rohkaistui ja hyväksyin seuraajaksi. Niinpä rupesi seuraajia tulemaan kuin sieniä sateella. Ja siitähän sitten alkoi "seikkailu" ! 



Sitten ensimmäinen ulkolainen uros lähetti viestiä: "Hello", "How are you", "You are so beautifull", "Are you single" "I love you" ja tätä rataa. 
Minä siinä sitten hölmistyneenä, että "What ! Kuinka joku voi rakastua pelkkään kuvaan ?" 

Hälytyskellot alkoivat soimaan mutta päätin ryhtyä leikkiin mukaan ja katsoa milloin se rahan pyyntö tulee.

Sitä sitten chattailtiin  koko kesä ja kuviakin tuli perheestä ja talosta. Sinkku-mies, vaimo kuollut ja kaksi lasta 17- ja 19- vuotiaat. Komea talo ja kolme autoa. Varakas business-mies Lontoosta. 
Hän oli niin rakastunut minuun. Hän halusi minut vaimokseen ja tutustua minun perheeseeni. Oli tulossa Suomeen minun luokseni. Olin hänelle tosi rakkaus. 


Ja sitten se alkoi, hän meni työmatkalle Kambodzaan, jonka jälkeen hän sieltä lentäisi Suomeen. Hän oli ostanut lentoliput hintaan 9000 kanadan dollaria.

Ja sitten hajosi jokin työkalu, piti saada se korjattua ennen matkaa ! Rahat oli mennyt lentolippuun ja mikään muu maksu ei käynyt kuin käteinen. 
Niin, että voisitko auttaa ja lähettää 4000 € työkalun korjaukseen, kun kaikki rahat meni lentolippuun ! Maksaa heti takaisin kun on tullut Suomeen.

Siinä se tuli, tätä olin jo odottanut ! Ihmeen kauan kesti, 2 kk. 

Ei tullut miehelle mieleen, että nainen voisi ottaa asioista selvää, kuten että lentolippu Kambodzasta Suomeen vaihtoineen maksaa n. 900 €. Siinä vaiheessa kun paljastin tämän tietoni meni luu kurkkuun. Lentolippujen hinnat nousee ja laskee, hänellä kävi huono tuuri - selityksiä !

Nämä huijarit eivät vaikuta kovinkaan älykkäiltä sosiaalisessa mielessä. He pitävät naisia tyhminä. Asioita ja kuvia voi googlata. Naisetkin osaavat huijata kysymyksillä puhumaan huijarin pussiin.

Tämä huijari kuului niihin jotka inttävät ja inttävät, että et halua auttaa ja hän on pulassa, ei ole ketään muuta joka voisi auttaa, on niin pettynyt minuun kun en auta. Hän luotti minuun. 
Rakkaus loppui siihen.


Näitä huijareita on ainakin kolmenlaisia: Yksi ryhmä on tämä edellä kerrottu, kuuluu öljynporauslautoilla tekemisissä oleville. 

Toinen on rahtilaivoilla työskentelevät huijarit, alaiset jotka ovat kapteenia lähellä. 
Tässä tulee kuvaan piratismi. Ennen kuin tullaan niille vaarallisille vesille, jossa merirosvot ryöstävät laivoja, huijarit pyytävät yhteystiedot, osoitteet ja puhelinnumerot, että voisivat lähettää turvaan koko omaisuutensa, joka muka heillä on  mukanaan. Heillä kun on paljon rahaa mukana toisen busineksen takia, jotka heillä on kookosöljy, kulta tai jotain vastaavaa. Kun tulevat Suomeen niin saavat sitten omaisuutensa takaisin.

Kolmas ryhmä on lääkärit, jotka ovat sota-alueilla komennuksella. Tässä tapauksessa pyydetään anomaan lomaa YK:lta heidän puolestaan, muuten lomaa ei saa. Ja sitten tulee tieto, että tarvitaa 3400 dollaria, jotta voi miehen lähettää matkaan. 
Ja kun rahaa ei tule niin rakkaus loppuu siihen.


Yhteistä näille tarinoille on se, että ovat sinkkuja, vaimo kuollut tai on erottu. Lapsia on yksi tai kaksi tai ei ollenkaan. Mitään muita sukulaisia ei ole. Eikä ystäviäkään. Jos on lapsia niin he ovat sisäoppilaitoksessa tai muussa maassa.

Ovat vaarallisissa töissä josta maksetaan todella hyvin, siis rahaa on enemmän kuin tarpeeksi. Keskustelut pyörivät vain siinä kuinka paljon rakastaa ja on heidän elämänsä nainen.  Ovat heti valmiita tulemaan naisen luo. Ulkonäkö ja ikä eivät merkitse mitään, kaikki käy. 
Sitten tulee jokin ongelma joka vaatii rahaa kun omat rahat on mennyt esim. lippuihin, tai netin kautta maksaminen ei onnistu.
Kun rahaa ei tule sitten kerjätään, syyllistetään ja loukkaannutaan. 


Kannattaa putsata Instagramista pois ainakin kaikki, joilla on tekemistä öljyporauslaitoilla, sotilasuniformut ja valkoiset lääkärintakit. 
Tämä sivusta on melkein pahempi kuin deitti-sivustot, jos ei osaa varoa.

Kuvista päätellen ei voisi uskoa, että nämä miehet huijaisivat. Jutut ja kuvat eivät oikein sovi yhteen. En tiedä, mutta kuvakaapparit ovat varmaan tehneet tehtävänsä.

Kaikesta huolimatta, Instagram on ihan kiva sivusto kun järjellä ajattelee. Ei siellä kaikki ole huijareita.




*******




perjantai 28. heinäkuuta 2017

Tuotekehittelyä



Rollaattori on hyvä kapine ja monikäyttöinen selkävaivaisellekin, siinä voi istua kun tarvitsee levätä ja kuljettaa kauppatavaroita, painavia tai kevyitä. Lisäksi sen korissa, ainakin minulla, kulkee mukana tiettyjä tavaroita, esimerkiksi sadetakki ja laukun sitomishihna.

Olen myös ostanut rollaattoriin polkupyörän spiraalimallisen lukon varkauden varalta, jos on tarvis jättää apuväline jonnekin vähäksi aikaa. 


Ai miksikö sitomishihna ? No siksi kun on hyvä sitoa vaikka kauppakassi istuimeen, niin kassi ei putoa. Sadetakki kulkee mukana, kun ei enää voi käyttää sateenvarjoa - pitäisi olla kolme kättä.

Kesän aikana on joutunut muutaman kerran sateen yllättämäksi ja sade sää on tuonut rollaattorin puutteet esiin. On vissiin ajateltu, että rollaattorin käyttäjien ei tarvitse sateella olla ulkona eikä talvella liukkaalla kelillä.

Omien kokemusten mukaan talvikelissä voisi renkaissa olla nastat, niinkuin autoissakin, alamäessä jarrut ei pitele, liukkaalla kelillä se menee vaan. Siinäkin olisi kehittämisen varaa !

Lomamatkalla ollessani jouduin hirmuisen sadekuuron yllättämäksi ! Sadetakki suojeli suurimmaksi osaksi, mitä nyt housun lahkeet ja kengät kastuivat likomäriksi. Hotelliin päästyäni huomasin rollaattorin korissa olevan noin sentin verran vettä pohjalla, se piti oikein kaataa sieltä pois.

Siitä sitten tuli mieleen, että koriin pitää saada myös suoja, muuten tavarat kastuu.

Matkalta kotiuduttuani menin ensimmäiseksi Eurokankaaseen. Myyjälle selitin, että haluan vettä hylkivää kangasta ja kuminauhaa. 


Oli ohuempaa ja paksumpaa, hintahaarukka 7€ -26€.

Päädyin halvimpaan ja ohuimpaan. Tuote ALU-suojakangas, 100% polyamidia. Pakkasenkesto -30, vesipatsas 1000 mm ja UV-suoja hopeisella puolella. Kankaan leveys 140 cm, laskin että puolimetriä riittää aikomaani suojaan, ja siitä jääkin vielä ylimääräistä. Lisäksi 5 mm levyinen musta kuminauha. Kustannukset 3,45 €. Ja sitten töihin !



Mittasin korin aisojen leveyden ja korin koukkujen paikat. Ompelin sivureunat ja helmat. Leveimmälle kohdalle mittaamani kuminauhojen paikat. Ja kas, suoja toimii ! Tosin en ole vielä kerennyt käytännössä testaamaan kankaan vedenpitävyyttä.



Tämä suoja on tehty tämän mallista rollaattoria varten, muunlaisista ei ole kokemusta.

Vakiovarusteena olisi sateenvarjo myös tarpeellinen, sellainen joka olisi kiinni rollaattorissa. Siinäpä haaste jollekulle !



*******