maanantai 25. huhtikuuta 2016

Borssikeitto



Ei tästä mitään ruokablogia tule, mutta kun nyt alkuun päästiin niin...

Muistojen koti innostaa tekemään sellaistakin mitä en ole ennen tehnyt, syönyt kyllä joskus.
Yksi tällainen ruoka oli venäläinen borssikeitto.



Jotenkin tämä keitto iskee minun makuhermooni ihan totaalisesti. Minä kun niin tykkään kirpeistä ja hapokkaista mauista.

Tämä on helppo tehdä, mutta hieman suuritöinen. On myös edullinen. Sanotaan, että borssikeitto ei nälkää vie, mutta kyllä minä ainakin tulin ihan kylläiseksi kun mukana vielä oli pari leipäsiivua.

Näitä raaka-aineita tarvitset:



Kuori ja raasta punajuuret 4 kpl, porkkanat 2 kpl ja perunat 2 kpl, sekoita ne keskenään. Silppua sipulit, valko- ja tavallinen sipuli. Kuullota sipulit ja juurekset pannulla öljyn kanssa. 

Laita kattilaan vettä n. 3 l ja kasvisliemikuutiot 2 kpl. Hapankaali kattilaan, yleensä käytetään keräkaalia. Laitoin joukkoon punaista mietoa chiliä 1 kpl ja 3 valkosipulinkynttä.

Nakit pilkoin pienemmäksi ja ruskistin pannulla, sen jäkeen kattilaan. Nakkien tilalla voi vaihdella eri raaka-aineita, yleensä se on keittonaudanliha. Itse ajattelin kokeilla seuraavan kerran, miten pekoni soveltuu tähän.

( Sehän on niin, että jos kaikki raaka-aineet on syötäviä, niin on se lopputuloskin, ellei sitten polta tai jotenkin muuten pilaa sitä valmistaessa. Niin, että siitä vaan kokeilemaan.)

Pari ruokalusikallista joko valko- tai punaviinietikkaa. Suolaa, mustapippuria, pari laakerinlehteä. 

Anna kiehua hiljalleen n. puolisen tuntia. Nopeimmin valmistuu hapankaalin kanssa, kerä kaali vaatii hiukan pitemmän ajan.

Keiton kera smetanaa ja avót, ei ku syömään.


*******



lauantai 23. huhtikuuta 2016

Vietnamilaiset kevätkääryleet



Muistojen kodissa oli vietnamilaisen ruuan vuoro. Pääsin tutustumaan minulle vieraisiin raaka-aineisiin.

En ole koskaan ennen tehnyt mitään tofusta enkä soijasta, koska olen kaikki ruokainen, ei ole ollut tarvis. 

Mutta nämä monikulttuuristen ruokahetket avartavat ruokamaailmaani, herättävät uteliaisuuteni erilaisten makujen suhteen. Ja vielä kun on opastusta miten ruoka valmistetaan.



Ensimmäisenä ihmetyksen aiheenani oli riisipaperin ohut riisilevy mihin täyte kääritään. 
Ymmärsin, että tämä tuote on pakastealtaasta löydettävissä.

Täytteeseen tuli perunaa, purjo-, valko- ja tavallista sipulia, porkkanaa, korianteria, kiinankaalia, soijaa ja tofua.
Soija liotetaan ensin vedessä ja sitten pehmennetää pannussa. Sen jälkeen maustettiin suolalla ja mustallapippurilla. Soijasta tehtiin murusia.
Tätä vaihetta en nähnyt, joten toivon, että kertomani on oikein.

Määriä en ehtinyt kirjata ylös. 

Vihannekset pestään hyvin ja pilkotaan pieniksi. Vihannekset sekoitetaan keskenään laitetaan sokeria, suolaa, valkosipulia ja mustapippuria joukkoon.

Tähän rullaan voi laittaa täytteeksi oikeastaan melkein mitä vaan, mitä mielikuvistus antaa myöten, tietenkin sillä erotuksella, ettei se sitten enään ole vietnamilainen kääryle.

Irroitetaan varovasti riisilevyt toisistaa, ne rikkoontuvat helposti kun ovat niin ohuita. 



Sitten riisilevylle laitetaan täyte ja kääritään rullalle kuvien mukaan. Lopuksi liimataan kolmion ulkoreunat vehnäjauho/vesiseoksella rullaan kiinni.



Kääryleet paistetaan rypsiöljyssä (munkkien tapaan) kunnes ovat ruskistuneet. Tarjoillaan makean chilikastikkeen kera.

Ruokaa tehdessä oli vähän hässäkkää, kun meitä oli monta tekemässä ruokaa, joten voi olla, ettei tämä resepti ole ihan oikein, mutta näin periaatteessa.


Sanotaan, että kun on monta kokkia, niin on huono soppa, mutta nämä kääryleet olivat todella hyviä !

Bon apetito !


*******




keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Naistako joutuu odottamaan ?



Satuin aamulla nukkumaan tavallista pidempään, heräsin klo 7:30. Herään hitaasti, yleensä minulla menee pari tuntia täydellisen toimintakykyvyn saavuttamiseen, välillä enemmän.

Aamupalaa syödessä ja lehtiä lukiessa aika lentää siivillä. Ei se mitään silloin kun ei ole mihinkään menoa, varsinkin aamupäivällä. Mutta tänä aamuna sattui olemaan. Piti lähteä kotoa klo 10:15 !

Kun huomasin katsoa kelloa se oli 9:30. Hups, nyt tuli kiire !

Ei muuta ku äkkiä suihkuun ja hiusten pesuun. Föönaus ja papiljotit päähän. Sitten äkkiä sänkyä petaamaan ja vaatteita etsimään. Vaatteet päälle ja taas kylppäriin. Meikit naamaan ja paplarit pois ja hiukset kuntoon.

Auts, kynsi lohkesi. Täytyy vielä leikata kynnetkin. 

Kämppä oli kuin myrskyn jäljiltä !

Mutta aikataulussa pysyin ! 
Olen aina ajallaan siellä missä pitääkin ja useimmiten vielä etuajassa. 

Ja sitten joku idiootti on sanonut, että naisia saa aina odottaa. Ei muuten koske ainakaan minua. Yleensä olen joutunut odottelemaan miestä. Ja niitä ihmisiä, jotka myöhästelevät työkseen.

Silloin kun lapset olivat pieniä, sai kuulla, että sua saa aina odottaa. 
Kyllä kai, kun mies seisoo oven suussa takki päällä ja odottaa vaimoa, joka hiki päässä antaa vaatteet kahdelle vanhemmalle lapselle ja pukee kaksi pienimmäistä, ennenkuin pääsee itselleen pukemaan ulkovaatteita. 


Epäreilua ! Oliskohan tässä kohtaa ollut paikallaan miehen apu ?









*******




perjantai 15. huhtikuuta 2016

Vaikeat jalat !




Kuinkahan monet kengät on tullut ostettua turhaan ? 

Kaupassa tuntuu hyvältä, mutta sitten kun lähdet ulos ja olet kävellyt jonkin matkaa, niin johan alkaa koskea vaivaisenluuhun ja vasaravarpaan päällä olevaan liikavarpaaseen. Ja kaiken lisäksi vielä, kenkä hankaa ja tuloksena rakkulat kantapäissä. 

Olen kuitenkin huomannut, että kenkiä ostaessa ei kannata katsoa hintaa vaan laatua. Hyvät kengät ovat kalliita, mutta mieluummin kannattaa olla muutama päivä syömättä kuin kärsiä epämukavissa ja kipua tuottavissa kengissä.

Luulis jo monista virheostoksista oppineena, ettei osta kenkiä jotka yhtään vaivaavat kaupassa. Mutta silti välillä erehtyy ostamaan kengät, joita sitten ei voikkaan pitää.


Tämän vuoden ensimmäinen virheostos oli nahkaiset kaupunkilenkkarit, kuva 1.

Niin mukavat jalassa ja tyylikkäätkin vielä. Ja hinnakkaat ! Mutta kun käytön aika tuli, niin tuli kivutkin.
Ei raaski ihan kirpparihinnalla myydä, kun on pidetty vain kaksi kertaa ja satasen maksoin niistä. Kyllä taas harmittaa !
Täytyy varmaan väkisin vähän käyttää niitä, jos vaikka mukautuisi. Ja jalat kärsii.


Viime vuonna ostin Riekerin valkoiset kävelykengät, kuva 2. 

Ja ne on todella hyvät. Miksi sitten ostin lenkkarit ? No siksi, kun oli vielä vähän lunta maassa ja koin nilkkurit turhan talvisiksi. Kaipasin kevyempiä kenkiä.

Sitten törmäsin sellaiseen kauppaan, jota en ollut ennen nähnyt. 
Poikkesin sisälle ihan vaan uteliaisuudesta katsomaan mitä siellä myydään.


Sieltäpä sitten tein varsinaisen löydön - kengät kuin aamutossut, kuva 3. 

Eikä paina kuin 150 gr/ kenkä, todella kevyet. Ne voi myöskin pestä pesukoneessa. 
Ne eivät ole nahkaa, en tiedä mikä materiaali on kyseessä, mutta ne vetäytyy takaisin omaan muotoonsa. Vaivaisenluu kun muokkaa kengät ruman näköisiksi.
Joustavat kengät. 





Salikengissä löytyy myös tosi mukavia lenkkareita. Ne hengittää ja ovat pehmeitä, lisäksi ne ihanan värikkäitä. Niissä vaikeakin jalka viihtyy.

Urheiluliikkeestä löysin myös sirot sandaalit, jotka voi säätää vähän joka suuntaan ja joita voi pitää hameen kanssa.


Hyvistä kengistä jalat kiittää ja voi hyvin !



*******