Toivon mukaan viimeinen reissu vähäksi aikaa tänä syksynä, vaikka mukavia ovatkin.
Matka vei tällä kertaa Tampereelle.
Asemalla oli vastassa rakas serkkusiskoni (uusi sukulaisuusnimike). Kohtaaminen oli iloa täynnä. Molemmat taisivat olla nälkäisiä, toinen tehnyt työpäivän ja toinen reissannut.
Olimme päättäneet mennä pizzalle.
Ensimmäinen paikka mihin piti mennä, oli täynnä ja karsee jono. No, eihän nälkäisten passaa odotella. Ei muuta ku suunta lähimpään Rossoon.
Silmän ruokaa oli Rossossa myös tarjolla - Tammerkoski. Kyllä noi virtaavat joet, läpi kaupungin, tuovat vaan sen oman tunnelman, taustalla Finnlaysonin tehtaiden rakennukset. Laikun lavakin siellä jossain piilossa, siis jonkinmoinen kulttuuritapahtuma paikka.
No nyt rupee kuulostamaan Tampereen matkaoppaalta.
Ja tällainen pömpeli oli Hämeenkadun varrella !
Nämä ortodoksiset kirkot ovat sitten kauniita sipulitorneineen ja kultaisine ristineen. Saati sitten miltä ne näyttävät sisältä.
Oli mukavaa viettää iltaa pitkästä aikaa, viinilasin ääressä rakkaan ihmisen seurassa ja turista kuulumisia. Seuraava päivä oli se itse matkan tarkoitus.
Velipoika oli yhdessä vaimonsa kanssa rempannut siirtolapuutarhamökin aivan uuteen uskoon. Ja nyt sitten oli tupaantuliaisten vuoro.
Siellä sitten olimme veljet ja vaimot, serkku ja sisar nauttimassa hyvästä tarjoilusta ja toisistamme. Kiitos siitä kaikille !
Tämä ihana saniaisasetelma on serkkuni pihalla. Minusta se oli niiin eksoottisen näköinen, että oli pakko ottaa kuva.
*******
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti